Rosegarden’s Witchcraft

KTK-II, VIP MVA, PKK-V, PP-MVA, Laatu tamma, Fn

kutsumanimiLouhiomistajaKristiina Hirvonen VRL-13006
syntymäaika02.01.2019, 7-vuotias (satunnainen ikääntyminen)kasvattajaKristiina Hirvonen VRL-13006
rotusuomalainen puoliverinenpainotusestepainotus
sukupuolitammakoulutustasoVaA, 140 cm, CIC4
säkäkorkeus167 cmVH-numeroVH19-031-0148
värit ja merkitruunikko, ti, birdcatcher spot (EE/Aa)PKK-idPKK3138

Louhi tulee paljon enemmän isäänsä ja isänisäänsä kuin emäänsä. Se on energinen ja herkkä hevonen, joka kaipaa selkeitä ohjeita aina ihmisten kanssa toimiessa. Kaikkia porsaanreikiä käytetään täysin moraalitta hyväksi. Moni on Louhea sanonut vaikeaksi ja hankalaksi hevoseksi, mutta lähinnä se on hyvin reaktiivinen ja reagoi nopeasti kehonkieleen. Tamma on myös todella utelias ja leikkisä. Se tykkää tutkia kaikenlaisia uusia ja tuttujakin asioita. Tallissa tapahtuvia asioita Louhi tarkkailee mielellään. Uusista asioista se saattaa jännittyä, kunnes se saa tarkastaa jännityksen aiheuttaneen asian turvalliseksi.

Ratsailta se on vähintään yhtä herkkä kuin maastakäsin. Se vastaa painoapuihin paremmin kuin ohjiin. Kuolainta Louhella ei ole ollut suussaan kuin jonkun kerran valokuvia varten. Sitä ei ole koskaan ratsastettu kuolain suussa ja tuskin tullaan koskaan ratsastamaankaan. Sen kanssa ei myöskään ole jauhettu harjoituksia kerta toisensa jälkeen, sillä Louhen keskittymiskyky on jossain määrin heikko. Lyhyitä harjoituksia, lyhyitä taukoja ja runsaasti aivojumppaa. Maastossa tamma juoksee mielellään kilpaa, ja varsinkin ohi kirmaavat hevoset laukaisevat sen luonnollisen halun juosta lauman kanssa. Vaikka Louhi lähtisi niin sanotusti käsistä, on sillä hyvät jarrut kuitenkin olemassa.

suku

5-polvinen

i. Falconer
EV-III
ii. ML Facilier
VIP MVA Fn, KTK-II, YLA2




ie. Hestia Carlee
VIP MVA Fn, KTK-I, YLA1, ERJ-I, PJ’18 Ch, EV-I
iii. Bluestreak Flow

iie. ML Chaos
VIP MVA Fn, PP MVA, KTK-II, SPL-I, YLA2, ERJ-II

iei. ML Zamiro
VIP MVA Fn, SPL-I*, KTK-II, YLA2, ERJ-I, ERL-II

iee. Cherised
ERJ-II, EV-II
e. Black Magic STCei. Alchemist F




ee. le Rêve Burgundy Rose Tattoo
eii. Alcohol Solo
ERJ-I, ERL-II

eie. Initial von Master
ERJ-II, YLA3, ERL-II

eei. le Rêve Brutal Brother
EV-I, ERJ-I, YLA2

eee. le Rêve Raindrops on Roses
KTK-III, EV-II

jälkeläiset

s. 13.03.2020, fwb. t. Rosegarden’s Seidr i. Rudyard Nor

kuvagalleria

kilpailukalenteri

Kalenterissa näkyy vain sijoitukset.
(6 ERJ-sijoitusta, 12 KERJ-sijoitusta, 9 KRJ-sijoitusta)

pvmpaikkaluokkasijoitus
ERJ
02.11.2019Dare Stable140 cm4/19
03.11.2019Dare Stable140 cm4/19
07.11.2019Dare Stable140 cm4/19
13.11.2019Dare Stable140 cm2/19
19.11.2019Dare Stable140 cm2/19
26.07.2020Power Jump 2020, MandelbackeErikoisluokka 140 cm3/31
KERJ
01.12.2019Hiivurin suomenhevosetCIC41/18
02.12.2019Hiivurin suomenhevosetCIC44/18
05.12.2019Hiivurin suomenhevosetCIC43/18
03.01.2020PäikesaariCIC42/22
30.03.2020SilverlodeKERJ-cup: CIC45/40
07.04.2020CloudfieldCIC44/35
15.04.2020Kilpailukeskus LupinCIC41/28
17.04.2020Kilpailukeskus LupinCIC45/28
18.04.2020Kilpailukeskus LupinCIC45/28
26.04.2020Kilpailukeskus LupinCIC45/28
30.07.2020SilverlodeKERJ-cup: CIC44/30
28.08.2020Kilpailukeskus LupinCIC43/25
KRJ
16.11.2019HumlegårdVa A1/27
26.11.2019HumlegårdVa A3/27
27.11.2019HumlegårdVa A3/27
30.11.2019HumlegårdVa A5/27
01.12.2019Hiivurin suomenhevosetVa A2/14
04.12.2019Hiivurin suomenhevosetVa A3/14
03.12.2019Safiiritiikerin kilpailukeskusVa A3/14
18.12.2019Safiiritiikerin kilpailukeskusVa A3/14
11.02.2020KåtnäsVa A1/15

näyttelyt

Finest (Fn) myönnetty 10/2019
Virtuaalinen muotovalio (VIP MVA) myönnetty 12/2019
PKK-valio (PKK-V) myönnetty 02/2020
Paras piirros -muotovalio (PP-MVA) myönnetty 03/2020

KTK-tilaisuus 25.08.2019, KTK-II, 17 + 18 + 18 = 70,7%
– Leimat hyvät. Tiivis, lihaksikas ja selkeästi treenattu runko. Suurehko, pitkäluinen pää. Kaula tiivis ja lihaksikas, hieman lyhyt. Kuivat jalat, seisoo edestä supussa, aavistuksen sapelissa. Hyväkuntoiset kaviot. Onnistunut tekniikka, joka tuo hevosen hyvän kunnon esiin.
– Pitkä, kuiva kaula ja vahva lavanseutu. Lautanen saisi olla pidempi ja takaosa suurempi ja vahvempi, jotta kokonaisuus olisi tasapainoisempi. Kaunis toteutus, näyttävä väri.

31.05.2019 ARVO, 20+18+16+18.5 = 18.125p / Laatu tamma [1]

29.05.2019 PKK Hukkapiilo, rakenne: puoliveritammat, LKV EO-serti, BIS1 KTK-serti, tuom. aksu
01.07.2019 PKK Saariston hevosopisto, rakenne: muut hevostammat, EO-serti, tuom. Aksu
04.08.2019 PKK Zen, rakenne: palfrey-tammat, LKV EO-serti, tuom. Lynn
17.11.2019 PKK Hukkapiilo, rakenne: KTK-sertin täydennysluokka, KTK-serti, tuom. Sage

16.09.2019 PKK Järnby, muu kuva: liikekuva puoliverisille, KP, tuom. Elisa [2]
01.11.2019 PKK Saariston hevosopisto, muu kuva: vapaa kuva muille hevosille, LKV KP, tuom. Anne [3]
13.12.2019 PKK Järnby, muu kuva: liikekuva puoliverisille, KM, tuom. Anne [4]
14.02.2020 PKK Metsätalli, muu kuva: vapaa kuva, LKV KP, tuom. Lynn [6]
26.02.2020 PKK Saariston hevosopisto, muu kuva: talvinen tai keväinen kuva, LKV KP, tuom. Anne [7]
05.03.2020 PKK Kurjenpesä, muu kuva: ulkoilmassa, LKV KP, tuom. Lissu T. [8]

31.12.2019 PKK PKK, EM-luokka: kuvagalleria, tuom. aksu [5]

[1]Hyväleimainen, hienossa kunnossa esitetty hevonen. Etupainoinen, takaosa pieni. Upea tekniikka, joskin jalat hyvin tummat, mikä hieman vaikeuttaa arvostelua.”
[2]EM: tekniikka, sarjakuvamaisuus. Hieno värimaailma ja toteutus mukavan sarjakuvamainen ja leikittelevä. Kuva tuo tyylillään kivaa vaihtelua arvosteltaviin hevosiin. Hevosen hyppy on ihan hyvä ja rakennekin ok, hieman pistää silmään takaosa, joka on aavistuksen isohko ja ns. potka hyvin lyhyt. Hevoseen/ratsastajaan sekä taustaan panostettu ts. tyyli pysyy samana molemmissa, vaikkakin tausta on pelkistetympi. Lisää tällaisia!
[3]EM: kokonaisuus, Tunnelmallinen hyppykuva, jossa kunnon piirtämisen meininkiä. Tausta hurmaa elementeillään. Värimaailma on onnistunut ja silmäämiellyttävä.
[4](Kouluratsastuskuva) Sarjakuvamaisen varmasti toteutettu piirros. Hevonen on yllättävän ponimainen, hieman myös kaipaisin huolellisuutta myös ratsastajan anatomiaan. Varusteiden yksityiskohdissa ei ole onneksi säästely.
[5]EM: kuvagalleria. Pienehkö mutta tehokas galleria jossa piirtäjän oma tyyli pääsee hienosti oikeuksiinsa. Kaikki kuvat ovat tyylikkäästi loppuun asti toteutettuja ja yksityiskohtaisia.
[6]EM: värimaailma. Hieno, talvinen kokonaisuus talventörröttäjineen ja hankeen painuneine kavionjälkineen. Kaunis värimaailma ja tarinaa kertova kuva. Ihana tekstuuri farkuissa.
[7]EM: Kokonaisuus. Upean harkittu kuvakulma, perspektiivi aidassa ja hevosen sekä ihmisen asento. Erityisesti viehättää henkilön vaatteiden tekstuuri ja tulevan kevään tunnelmaa kielivä koiranputken pilkahdus.
[8]Upea kokonaisuus, mieleenpainuva kuva hieman erilaisen asettelunsa myötä. Pienet, hienovaraiset yksityiskohdat sekä vahva tlavinen tunnelam toivat luokkavoiton. Kaunis väripaletti ja väritysjälki, hienoa tekstuuriaihtelua, farkut sekä lumeen painuneet kavionjäljet ovat erityisen onnistuneet.

päiväkirjamerkinnät

valmennus 19.09.2020, kirjoittanut Sussu P
On mukava nähdä näin nätisti kuolaimettomalla suitsituksella toimiva ratsukko. Kristiinan pitkät jalat halasivat estejalustimillakin kauniisti ruunikon tamman kylkiä, kun ratsukko verrytteli lämpimässä syysauringossa. Nostin viiman vuoksi kuitenkin takkini kaulukset ylös kun marssin kentälle parkkipaikalta. Kristiina esittäytyi ja kertoi Louhesta minulle tarpeellisia tietoja. Onhan tämä ensimmäinen kerta kun näen tämän tamman.

Aloitimme ravipuomeista ja yksittäisistä laukkakavaleteista, joita tulimme volteilla. Halusin hyvät rauhalliset suoristukset aina ennen puomeja ja niiden välissä. Kristiinan kevyt istunta oli lähes moitteeton, hieman kehotin kääntämään polvea irti satulasta, mutta jalan pituus saattoi vain hämätä minua. Louhi kulki kuuliaisesti ja ennen kaikkiaan hyvässä ryhdissä ja tasapainossa eikä sotkenut tempojen kanssa.

Varsinainen hyppääminen aloitettiin verryttelyn jälkeen maltillisen korkuisella verryttelyradalla. Ajatuksena oli lähinnä hypätä yksittäisiä esteitä ilman turhaa stressiä tulevasta. Kaikki kentän esteet olivat 70-110cm korkeudella ja sen mukaan kuin tamma vertyi, vaihdoimme estettä. Ylimääräisiä voltteja ja kaarroksia sai ja pitikin tehdä. Lisäksi tämä oli Kristiinalle hyvä harjoitus, koska saatoin vain huutaa sininen okseri portilta päin ja naisen piti keksiä, mistä pääsee esteelle turvallisesti ja näppärästi.

Nostin esteitä ja otimme myös sarjan mukaan. Erikseen emme sarjaa verrytelleet, sillä ajatuksena oli harjoittaa myös Kristiinan päätä tässä valmennuksessa. Jokeriluokat ovat yleistyneet kilpailuissa, joten harjoittelemme pisteratsastuksen tapaisesti. Kristiina joutui kertomaan minulle radan, miten aikoo suorittaa ne minun antamistani esteistä. Luettelin esteet epäjärjestyksessä ja Kristiina muodosti niistä nopeimman radan. Varsinaisesti aikaa ei ratsastettu, vaan pidettiin vain hyvää ratatempoa yllä.

Valmennus päättyi onnistumiseen muutamien toistojen jälkeen. Olin tyytyväinen ja toivotin ratsukolle mukavaa jatkoa. Erittäin iso hatunnosto Kristiinalle noinkin loistavasta työskentelystä kuolaimettomalla. En tosin näe ongelmaa kuolaimen kanssa työskentelyyn, koska Kristiinalla on niin tasainen käsi. Vaatiihan kouluratsastus kuolaimet kilpailuihin.
– 262 sanaa

päiväkirjamerkintä 08.07.2020, kirjoittanut omistaja
Louhen alahuuli roikkui rentona ja sen silmät olivat melkein kiinni, kun se nautti Anniinan käsittelyssä. Anniina teki viimeisiä harjoittelutöitään hevoshierojana ennen kuin hän ryhtyisi tekemään Annan kanssa töitä ihan tosissaan. Anniina oli kyllä kehittynyt hierojana hurjan paljon ja sen näki hänen hieromistaan hevosista. Häntä oli hieman jännittänyt alkaa hieroa tallin kilpahevosia, mutta nyt kevään myötä hänelle oli muodostunut paitsi rutiini hommaan, myös luottamussuhde hevosten kanssa. Louhi oli erityisen tyytyväinen naisen läsnäoloon, sillä se tiesi saavansa herkkuja hieronnan lisäksi. Tamma nojasi onnellisena Anniinan käsiin ja seisoi rauhallisena tallin käytävällä.
“Täällä lavoisssa on vähän jumeja taas”, Anniina mutisi puoliksi itsekseen, puoliksi minulle ja Marikalle. Marika treenasi Louhea tämän vuoden Power Jumpiin, joten hän oli aina haukkana paikalla, kun oli hänen vastuullaan olevista hevosista kyse.
“Se on tuntunu taivutuksissa ja lisäyksissä normaalia kireemmältä, pitäskö lisätä venytyksiä?” Marika tuijotti kiinteästi Anniinan käsiä.
“Joo, venytykset ois tosi hyvä. Nää jumit on täällä lapojen yläosissa, niin venytä tänne takapolvea kohti niin pitkälle kuin menee”, Anniina osoitti Louhen kuvetta ja takajalkaa. “Jos voi kiertää alemmas ilman että Louhi kääntyy, niin se ois melkeen vielä parempi. Mut ei saa liiotella. Maksimissaan viis venytystä per puoli.”Louhi huokaisi syvään, kun Anniina jatkoi hieromista. Hän kävi läpi hevosen koko selän, kyljet, lavat ja takaosan. Lopuksi hän varmisti, että Marika venytti tamman jalat oikeaoppisesti. “Tosi hyvä. Ei tässä nyt oikeen muuta ollut kuin ne lapojen jumit. Nyt tää ja huominen päivä vapaata, sitten ylihuomenna kevyt liikuttelu ja sen jälkeen saa jatkaa harjoittelua. Venyttelyn saa alottaa heti huomenna tai vaikka tänään jo illalla.” Nainen tuumasi hangaten likaa pois käsistään. “Louhi on kyllä ihan mielettömässä kunnossa. Tosi timmi.”
Marika hymyili Anniinalle säteilevästi irroittaessaan Louhen riimunnarun käytävältä.
“Mä lisään ne venytykset Louhen treenivihkoon. Haluutko vilasta vielä tota satulaa? Mietin vaan et jos siitä vaihtais satulahuovan tai romaanin?” Marika pohti Anniinalle, joka lähti hänen ja Louhen perään tallin ovea kohti. Annoin naisten keskustella hevosen asioista, sillä minun oli pakko myöntää, että Marika oli tällä hetkellä minua paremmin perillä Louhen tilanteesta. Sellaista se on, kun omistaa kymmeniä hevosia.
– 332 sanaa


valmennus 02.07.2020, kirjoittanut omistaja
Louhi ravasi ristikoiden yli märällä kentällä. Marika sen selässä oli kiinnittänyt ohjat satulan lenkissä olevaan paalinarun pätkään ja ohjasi tammaa vain jaloillaan ja istunnallaan. Naisen kasvoista näki, miten hän keskittyi vain hevoseen ja istuntaansa. Minä seurasin kentän laidalla ratsukon työskentelyä. Louhi liikkui kevyen näköisesti ja nosteli jalkojaan tyylikkäästi ristikoiden yli. Marika oli treenannut tammaa nyt melkein neljä kuukautta Power Jumppia varten ja ratsukon yhteistyö näytti helpolta ja sujuvalta.

“Vähän aktiivisempi liike, niin se nostaa jalkojaan paremmin”, ehdotin naiselle, kun tämä ratsasti ohitseni. Vastaukseksi sain nyökkäyksen. Pian hevonen liikkui astetta korkeammassa muodossa ja ylitti ristikot hitusen paremmin kuin edellisellä kerralla. Tällaista hienosäätöä viimeiset kolme kuukautta olin Marikalle opastanut, sillä nainen osasi perusasiat erinomaisesti ja pystyi treenaamaan Louhen kaltaisia hankalampiakin hevosia mainiosti. Louhi näytti varsin tyytyväiseltä ja rauhalliselta Marika selässään. Marika ei juurikaan treenannut korkeiden esteiden hyppäämistä, sillä hän koki tekniikan ja hevosen lihaskunnon tärkeämpänä kuin sen, että hevonen hyppisi jatkuvasti korkeita esteitä ja rikkoisi koipensa. Olin nähnyt Marikan Louhelle kirjoittaman treeniohjelman ja korkeiden esteiden treenit olivat lähinnä kerran viikossa tapahtuvia lyhyitä harjoitteita, joiden jälkeen joku vanhemmista tallitytöistä sai lähteä maastoon kävelemään tamman kanssa.
“Venyttele sitä ja tee pieniä harjoituksia, vaikka pohkeenväistöä ja voltteja”, Marika kehotti aina hoitajia.

Keskityin jälleen ratsukkoon, joka teki juuri avotaivutusympyröitä kentän päädyssä. Märkään hiekkaan painui siistin pyöreitä kaaria kavionjäljistä, kun Louhi asteli eteenpäin Marikan ohjeiden mukaan. Tamman lihakset liikkuivat muhkeina kiiltävän tumman karvan alla ihailtavan tasapainoisina. Louhi todella oli yksi parhaista kasvateistani ja sen selässä istui yksi parhaista junioriratsastajistani.

“Haluutko että haen sulle jonkun ratsastamaan loppuverryttelyt?” kysyin Marikalta, kun hän hidasti Louhen käyntiin ja antoi sille pitkät ohjat. Tamma pärskähti ja pysähtyi raaputtamaan silmäkulmaa polveensa.
“Jos oisit niin kiltti”, nainen hymyili minulle. “Mä oon yleensä antanu jonkun ponin toiselle hoitajalle, niin ei tarvi mennä tän kanssa yksin.”
Näytin satulasta alas hyppäävälle Marikalle peukaloa ja lähdin kohti tammatallia. Tuskin kukaan vastaisi kieltävästi ratsastusmahdollisuudelle.
– 305 sanaa


valmennus 10.12.2019, kirjoittanut Sussu VRL-12636
Saavuin hämäränä talvi-iltana Rósgarðurin pihaan ja vedin toppatakkini vetoketjun kiinni ylös asti. Suuntasin suoraan hyvin valaistuun maneesiin, jossa minua jo odottikin tallin omistaja Kristiina ja todella kaunis ruunikko tamma Louhi. Ratsukko oli ehtinyt jo suorittaa itsenäisiä alkuverryttelyitä, joten pakollisten tervehdysten ja kuulumisten vaihdon jälkeen aloin kantaa maneesiin puomeja ja estetolppia. Pistin ratsukolle ensin muutamat maapuomit, joita he saivat itsekseen mennä ravissa ja laukassa. “Tänään me ei hypätä mitään kauhean isoa, vaan keskitytään enemmän jumppasarjoihin ja vaikeampiin reitteihin. Koitetaan vaihdella harjoituksia sopivin väliajoin, kun Louhi ei vissiin jaksanut kauaa keskittyä yhteen? Ja ota vaan itsenäisesti välillä välikäyntejä, jos tuntuu että alkaa tamma kyllästymään”, selostin naurahtaen ja kokosin ensimmäisen tehtävän. 

Valmennus aloitettiin kaarevalle uralle tehdyllä jumppasarjalla, joka tultiin molempiin suuntiin pari kertaa. Ensimmäisellä kierroksella jumppasarja koostui maapuomeista ja ristikoista, mutta toiselle kierrokselle korotin ristikot pieniksi pystyiksi. Tamma hyppäsi kyllä tarkasti, mutta kova kiire olisi ollut. Neuvoin kuitenkin Kristiinaa antamaan Louhen mennä vähän vauhdikkaammin, kunhan se pysyy kuulolla eikä juokse alta pois. Turha alkaa kinaamaan vauhdista, ettei herkkä tamma hermostu siitä lisää. Ratsukko suoriutui tehtävästä ihan siististi, joten annoin luvan pienelle pähkäilytauolle, jonka aikana siirsin jumppasarjamme hieman pitkän sivun sisäpuolelle. Tällä kertaa edessä oli suora linja, jossa oli hieman vuorotellen pienehköä ristikkoa ja keskikokoista pystyä. Tätäkin tehtävää otettiin vain muutamaan kertaan. Suoralla Louhi olisi mielellään lähtenyt vähän hosumaan ja se tuntui lähtevän mielellään valumaan hieman oikealle, mutta kun Kristiina sai itse ulkoapunsa paremmin läpi, säilyi suoruus läpi tehtävän. Suoruuden kautta löytyi myös parempi tahti hyppyihin ja hypyt lähtivät vähitellen paremmista paikoista. 

Lopuksi kaivoin taskustani paperin, johon olin suunnitellut pienen esteradan jo ennen valmennusta. Esteet sijoittelin niin, että niitä voi hypätä helposti muutamassakin eri järjestyksessä, niin saadaan tekemiseen vähän vaihtelua. Rata piti sisällään pari sarjaa, jossa ensimmäinen este oli ristikko ja toinen keskikokoinen pysty. Sen lisäksi oli pari vaikeammalla lähestymisellä toteutettavaa estettä, toinen pysty ja toinen okseri. Esteet oli myös sijoitettu niin, että tarkan lähestymisen lisäksi laukan tulisi vaihtua esteen päällä. Ensin neuvoin Kristiinalle pari erilaista rataa, jotka ratsukko sai suorittaa omaan tahtiin. Väliin sai ottaa pientä volttia tai vaikka siirtymistä, kunhan meno säilyisi kohtuu rauhallisena. Alkuun huomasi, että Louhi ärsyyntyi tällaisista välihäiriöistä, mutta vähitellen tamma tajusi jutun jujun ja suoritti erityisesti viimeisen radan todella nätisti. Ensin ajatuksenani oli ollut vielä vähän nostaa esteitä viimeistä rataa varten, mutta koska edellinen suoritus oli niin siisti, oli Louhea kohtaan reilua lopettaa valmennus siihen. Annoin Kristiinalle luvan ottaa lyhyet itsenäiset loppuverryttelyt. 

Valmennus oli kokonaisuutena todella onnistunut. Louhi ei vetänyt turhan pahasti hernettä nenään, vaikka välillä olikin vähän vaikeaa ja siltä vaadittiin enemmän keskittymistä. Tamma kuitenkin rauhoittui hienosti valmennuksen edetessä ja useat mietiskelytauot olivat selvästi sille sopivia. Kristiina ratsasti oikein sujuvasti ja maltillisesti, eikä hätiköinyt lainkaan, vaikka ratsulla olisi ollut hieman kiire. Kotiläksyksi ratsukolle annoin paljon matalammilla esteillä suoritettavia harjoitteita ja jumppasarjoja, joilla pääsee hyvin treenaamaan rauhallisuutta ja tarkkuutta eikä vain vauhdikasta korkeushyppyä.
– 465 sanaa

Louhi on virtuaalihevonen.